Suomen ensimmäinen eläinpuisto Ähtäri Zoo
Kun Ähtärin eläinpuistosta soitettiin ja kerrottiin kirjahankkeesta, kaivoin ensimmäisenä esiin vanhan valokuva-albumini. Siellä oli kuvia minusta pikkutyttönä eläinpuistossa ja hotelli Mesikämmenen käytävällä kallioseinän vierellä.
Ähtärin eläinpuiston 50-vuotinen historia liittyy lukemattomiin lapsuusmuistoihin, matkailun historiaan, Ähtärin historiaan, modernistiseen arkkitehtuuriin ja tietysti eläinpuistoissa ja laajemmin luonnon- ja lajiensuojelussa tapahtuneisiin muutoksiin.
Ähtärin eläinpuiston perustamisen taustalla oli kaksi isoa yhteiskunnallista muutosta. Toinen oli rakennemuutos ja toinen matkailuelinkeinon syntyminen. Maaseutu autioitui ja ihmiset muuttivat kaupunkien liepeille uusiin lähiöihin. Samanaikaisesti ihmisten vapaa-aika ja henkilöautojen määrä lisääntyivät. Kun lauantaista tuli vapaapäivä, viikonlopun aikana ehti omalla autolla tehdä pitemmänkin reissun. Tämä oli se perusta, jolle kotimaanmatkailua leirintäalueineen ja korpihotelleineen ryhdyttiin rakentamaan. Ähtärin eläinpuiston perustaminen oli osa tätä kehityskulkua. Tavoitteena oli muuttotappiokunnan pelastaminen matkailuelinkeinon avulla.
1970- ja 1980-luvuilla Ähtärissä tapahtui paljon: kehitettiin matkailua, rakennettiin uutta ja oltiin monessa asiassa ensimmäisiä. 2000-luvun alussa huomio kääntyi takaisin siihen, mikä oli kaiken alku ja ydin. Eläinpuisto.
Ähtärin eläinpuisto hyväksyttiin Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA:n jäseneksi. Kaikki tähän järjestöön kuuluvat eläintarhat osallistuvat eläinten suojeluohjelmiin ja tekevät ympäristökasvatus- ja tutkimustyötä.
Kun eläinpuisto perustettiin, se oli ensisijaisesti keino houkutella kuntaan matkailjoita. Mutta 50 vuodessa eläinpuistojen merkitys on muuttunut. Nykyään niiden tärkein tehtävä on lajiensuojelu. Yksittäistä eläinlajia suojellaan parhaiten hoitamalla ja suojelemalla sen omaa elinympäristöä, mutta aina se ei riitä. Palauttamalla eläintarhassa syntyneitä eläimiä luontoon voidaan vahvistaa heikentynyttä populaatiota tai jopa elvyttää kokonaan hävinnyt populaatio.
Olen käynyt Ähtärin eläinpuistossa lapsena omien vanhempieni kanssa, ja omat lapseni ovat olleet siellä luokkaretkillä. Nyt, tehdessäni tätä kirjaa, olen kiertänyt eläinpuistossa ja huomannut miten hieno paikka se on myös tai ehkä erityisesti aikuiselle. On tietenkin hauska katsella toimeliaita eläimiä, mutta vielä hienompaa on seurata liikkumatonta maisemaa kaikessa rauhassa ja lopulta erottaa heinikosta ilveksen korva tai kiven takaa lumileopardin kasvot.
Vaahtera, Leena (2022) Ähtäri Zoo 50 vuotta. Ähtäri: Ähtärin Eläinpuisto Oy. ISBN 978-952-94-7049-5
EDELLINEN SEURAAVA
TAKAISIN